*

Urpo Lehtimäki Naantali

PK-yritysten edut turvattava uudistuksissa

  • Naantalissa tuotetaan lämpöä ja sähköä
    Naantalissa tuotetaan lämpöä ja sähköä

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE

Pankkimiehen tausta puski presidentti Niinistölläkin pintaan, kun hän pohti keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä teollisuuden selkärankaseminaarissa, että julkinen talous on Suomessa kasvanut jo aivan liian suureksi ja muodostaa jo lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Presidentin puhe saattaa sisältää jonkinmoista piilotukea pääministeri Jyrki Kataisen harjoittamalle politiikalle ja kuntarakenneuudistukselle, mutta ennen muuta kyseessä on aito huoli Suomen valtion ja kuntien selviytymisestä ja mahdollisuudesta säilyttää kansalaisten hyvinvointipalvelut.

Kun Suomi imagosyistä liittyi Euroopan unioniin 1.1.1995, luvattiin kansalaisille talouskasvua, työpaikkoja, hyvinvointia ja edullista ruokaa. Teollisuus ajatteli saavansa työvoiman vapaan liikkuvuuden ansiosta pysyvää kilpailuetua. Koulutus- ja tutkimussektorille luvattiin laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Ajankohdan takia Suomi myös liittyi suoraan EMU:n toiseen vaiheeseen ja saimme rakastamamme euron käyttöömme v. 2002 kuin itsestään.

EU-jäsenyyden myötä mm. kilpailulainsäädäntömme on muuttunut ostokartelleja suosivaksi ja julkisten hankintojen päätoimijoiksi yltävät nykyään vain erittäin suuret kotimaiset tai megaluogan kansainväliset yritykset. Kotimaisuus, yrityksen arvot tai moraali eivät paina vaakakupissa lainkaan.

On syytä toivoa, että Euroopan parlamentin 15.1.2014 hyväksymä julkisia hankintoja koskeva säännöstö avaisi uusia mahdollisuuksia ja elintilaa kotimarkkinoille.

Lähes 20 vuoden harjoittelun jälkeen olemme huomanneet, että EU:n sisämarkkinat eivät ole harmonisoituneet. Euroopan sisällä on edelleen valtavia eroja palkkojen, työehtojen ja sosiaaliturvan – ja kilpailukyvyn osalta.

On johdonmukaista, että Suomen rikkaaseen valtaeliittiin kuuluva Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos ehdotti YLE:n Ykkösaamun haastattelussa 11.1.2014 työn hinnan laskemista. Hänellä, jos kellä on näköalapaikka katsella talouden trendejä suuressa mittakaavassa.

Suomen talousvaikuttajilla ja hallituksella lienee kuitenkin musta aukko tähtäimessä ristikon kohdalla tai sitten he ovat metsästämässä pelkkiä riistan kuvia ja houkutushahmoja.  Mielestäni kasinotalouden opit eivät voi enää olla käyttökelpoisia maailmanlaajuisen pankkikartellin aiheuttaman talouskriisin jälkeen. Osa prässihousuisten valkokaulusvaikuttajien kliseepuheista alkaa vaikuttaa jo tosi naurettavalta.

Rahakirstun pohjan häämöttäessä on kuitenkin toimittava ja mm. kuntarakenneuudistus on välttämätön.

Sotatermejä käyttäen hallituksen kuntarakenneuudistus pakkoliitoslakeineen on kitenkin nostanut kapinan joka niemen notkoon ja saarelmaan. Asemasota on muuttumassa torjuntataisteluksi. Ja hallituspuolueiden riveissä ammutaan jo omiakin.

Kunnissa pelätään pakkoliitosten myötä menetettävän vielä jäljellä oleva mahdollisuus vaikuttaa paikallismarkkinoihin ja pk-sektorin lähiyrittäjien toimeentuloon, kun lautakuntapaikat suuryksiköissä vähenevät ja väkisinkin jonkun yrittäjän vaimo tai mies tai sukulainen jää pois lautakuntapaikoilta.

Mielestäni olisi järkevää, jos kuntarakenneuudistuksen yhteydessä turvattaisiin paikallisen pk-sektorin työpaikat asettamalla pienempiin, esim alle 500 000 €:n kunnallisiin hankintoihin hintaportaiset kategoriat, joihin isoilla yrityksillä ei olisi asiaa. Muutenkin julkisten hankintojen kautta ohjailtaviin rahavirtoihin pitäisi ottaa järki käteen.

Pk-sektorin yrityksissä eletään vaikeinakin aikoina. Päivä on pidempi ja Hiace saa ruostua. Mutta venytään. Monissa uudistuksissa pienyrittäjän asema on unohdettu ja tarjolla on ollut vain uudistusten huonot puolet. Tulevassa kuntarakenneuudistuksessa tulisi erityisesti turvata paikallisten PK-yritysten edut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat